Satsataan kirjastoihin
Keskisuomalainen pe 6.3.2009
Jyväskylä vähentää kouluavustajia ja kirjastoja ja samaan aikaan panostaa Lutakon muuttamiseksi Manhattaniksi. Väriasfalttia hankitaan vertailematta sen määriä muiden kaupunkien vastaaviin, mutta kouluja ja kirjastoja syynätään suurennuslasilla. Tiedoksi Tilapalvelulle, että New Yorkin yleisellä kirjastolla on Manhattanilla yli 40 toimipistettä!
Kunnan kirjastopalvelujen arvioinnin tarkoituksena on kirjastolain mukaan parantaa palvelujen saatavuutta ja seurata niiden laatua ja taloudellisuutta. Miten sulkemalla lähikirjastoja parannetaan Jyväskylän kirjastopalvelujen saatavuutta ja laatua – tai edes taloudellisuutta, varsinkin jos asiaa katsoo pitemmälle?
Kirjasto menestyy siellä, missä väki asuu. Suurimmat asukasluvut ovat nyt ja jatkossa kantakaupungin lisäksi Kuokkalassa, Vaajakoskella, Palokassa, Kortepohjassa, Huhtasuolla ja Keltinmäessä. Noin puolet lähiöiden asukkaista käyttää kirjastoaan aktiivisesti ja monet muut silloin tällöin: asiakkaita siis on. Luonnollisesti nämä kirjastot saavuttavat isoimmat päivittäiset kävijämäärät. Myös lainausluvut ovat hyvät, varsinkin Kortepohjassa. Poikkeus on Kuokkalan pieni kirjasto, joka on auki tyyliin “joskus”. 17 000 asukkaan Kuokkala tarvitsisi isomman kirjaston, ei lakkautusta.
Kuntaliitossopimus kieltää lakkauttamasta Palokan, Vaajakosken, Tikkakosken ja Korpilahden kirjastoja, mikä on järkevää monesta muustakin syystä. Myös kirjastoauton nykyisten palvelupisteiden on Korpilahdella säilyttävä. Auto on hyödyllinen laajan kunnan eri kolkissa asuville ja erityisesti niille kouluille, jotka eivät toimi kirjastojen kyljessä.
Mutta Jyväskylässä on jopa kolme kirjastoautoa, joista ainakin yksi on lievästi alikäytössä. Autojen käytön tehostaminen onkin yksi lakkautuslistojen laadinnan motiivi vuokrien nousemisen, säästövaatimusten ja kirjaston henkilöstön vähentämisen ohella.
En usko, että esimerkiksi lähimainkaan kaikki Keltinmäen kirjaston asiakkaat siirtyvät pääkirjastoon, jos lähikirjasto lakkautetaan. Jos taas kirjastoautoilla yritetään korvata nykyisiä palveluita, yhden niistä pitäisi päivystää pelkästään Keltinmäessä, jotta päästäisiin nykyisiin kävijä- ja lainauslukuihin. Miten ympäristöystävällistä on korvata kiinteitä kirjastoja kahdessa vuorossa pörräävällä kolmella kirjastoautolla?
Kirjasto on kunnan arvostetuin kulttuuripalvelu. Lähikirjastossa on helppo piipahtaa: se on luontevien päivittäisten kulkureittien varrella, lähellä alakoulua, jälkkäriä, päiväkoteja, ruokakauppoja ja srk-kerhoja. Monien vieressä on myös nuorten tiloja, opiskelija-asuntoja ja arjen liikuntapaikkoja.
Konsultin hinkuma optimi ei rakennu kirjastoja lakkauttamalla. Tasapaino syntyy siitä, että ihmisillä on lähellään palvelu, jota he tarvitsevat ja myös käyttävät säännöllisesti ja usein. On surullista, jos kaupungilla ei ole varaa investoida tavallisten ihmisten kulttuuriin, sivistykseen ja elinikäiseen oppimiseen.
SUVI PERTTULA kulttuurilautakunnan varajäsen (vihr.) Jyväskylä
Jos lapset olisivat autoja…
Keskisuomalainen pe 10.4.2009; [Huom! Mielipiteeni ymmärtämistä auttaa, jos tuntee keskustelua kaupungin päiväkotien yksityistämisestä ja kouluruuan hinnasta sekä Jyväs-Parkki Oy:n roolista kaupunkikonsernissa ja suunnitellusta Kirkkopuiston/Paraatiaukion parkkiluolasta. Jyväs-Parkin www-sivujen mukaan kuukausikortin hinta on 40 e.]
Jos lapset olisivat yhtä tärkeitä kuin autot, Jyväskylä olisi jo yhtiöittänyt päivähoitopalvelunsa Laps-Parkki Oy:ksi. Se varaisi kaupunkilaisille paikoista puolet ja pakkomyisi loput alueen yrityksille. Uusia päiväkoteja nousisi kuin sieniä sateella.
Lapsille turvattaisiin pysyvät ja rauhalliset olot eikä yllättäviä ja haitallisia hoitajamuutoksia tarvitsisi pelätä. Erityislapsille hankittaisiin tarpeelliset paikat ja palvelut. Perhepäivähoitopaikkoja kaavoitettaisiin tasaisesti ympäri kaupunkia eikä 2-vuotiaiden kotihoidon tukia nipistettäisi. Polttoainekin olisi moitteetonta eikä tankkauksessa säästeltäisi. Lapset kuluttavat paljon energiaa!
Kaupunki myöntäisi Laps-Parkki Oy:lle kymmenien miljoonien eurojen pääomalainan ja takaisi lisälainat sekä ottaisi kontolleen tilojen suunnittelu- ja muita kustannuksia. Lapsilta perittäisiin kohtuullinen kuukausimaksu, 40 euroa.
Lapset ymmärrettäisiin tulevaisuuden investoinniksi. Heille rakennettaisiin avaria tiloja ja toimivia pihoja. Lasten hyvinvointia pidettäisiin välttämättömänä kaupungin kilpailukyvylle: he varmistaisivat sen, ettei kaupunki näivety.
Yhtiön toimipisteet sijaitsisivat kivenheiton päässä potentiaalisista asiakkaista, koska sillä tavoin asiakasvirtojen ennustettaisiin pysyvän riittävän suurina. Tasokkaimpiin päiväkoteihin pääsisi sisäkautta, jotta asiakkaat voisivat tepsutella päiväkotiin minä viikonpäivänä ja minä vuorokauden aikana hyvänsä vaikka pyjamassa.
Kaupunginjohdon määräyksestä kaupungintalon kylkeen rakennettaisiin Lasten Paraatiparkki. Lasten määrä hallintokorttelissa lisääntyisi vähintään viidellä sadalla per päivä, mikä olisi ilo kaupunginsedille ja -tädeille – ja oma muksukin mahtuisi mukaan! Myös kaupunginarkkitehti taputtaisi, ovathan lapset ainoa järkevä ratkaisu kaupunkikuvallisestikin ajateltuna.
Jos lapset olisivat tärkeämpiä kuin autot, karsintakirves heiluisi hallinnon matkoissa ja parkkitaloissa eikä lasten peruspalveluissa.
SUVI PERTTULA
Jyväskylä
Taktikoiva selvitys parkkitaloista
Keskisuomalainen pe 6.3.2009
Parkkitalojen käyttöasteiden selvittäminen lokakuussa ja tulosten julkistaminen vasta helmikuussa lienee taktikointia. Lehtitietojen mukaan kaupunki mittasi parkkitalojen käyttöä 24.–25.10.2008. Silloin kuntavaalihuuma oli kuumimmillaan ja lähes 600 ehdokasta tuppautui kävelykadulle järjestämään kansalle sirkushuveja. Ei ihme, että selvityksessä saadaan sadan asteen käyttö Forumille ja Jyväskeskukselle sekä (keskeneräiselle) Sokos-parkille.
Kyseisenä humuviikonloppuna syrjäisten hallien (Kolmikulma, Tori, Väinönkatu, Matkakeskus) käyttö vaihteli 29–86 prosentin välillä. Tilaa siis oli! Myös Paraatiaukion halli olisi sivussa kävelykadun Kompassista. Kannattaisiko asiassa ottaa aikalisä ja pohtia monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia Valtiontalon korjauksen rahoitukseen ja koko kaupungin liikenteen kehittämiseen? Hyviä ideoita on vilahdellut tämänkin lehden lukijoiden mielipiteissä.
SUVI PERTTULA
Jyväskylä
Tekstari Jyväskylän kaupunkilehdessä to 27.11.2008
Kadunkulmissa olevien näyttöjen mukaan osassa keskustan parkkitaloja on iltapäivisin lähes aina parisataa vapaata paikkaa, muissakin useita kymmeniä. Suunniteltu Valtiontalo vaatii noin 120 autopaikkaa . Luulisi, että tämä tarve hoituu ilman uusia tiloja, sillä Sokoksen parkkitalosta tulee kaupungin suurin, Paviljonkiin rakennetaan lähes 600 auton hallia ja Hippokselle tullee lehtitietojen mukaan tilat jopa tuhannelle. Jos hallien rakentaminen kuitenkin on itseisarvo, voisiko Forumin hallia laajentaa johonkin suuntaan? Silloin autot kulkisivat jo olemassa olevasta kulkuaukosta. Onko tästä mahdollisuudesta neuvoteltu?
Parempaa palvelua, Jyväs-Parkki!
Suur-Jyväskylän lehti ke 26.11.2008
Tieliikennelain mukaan auton saa vammaisen pysäköintiluvalla pysäköidä maksulliselle paikalle maksua suorittamatta, kun kyseessä on yleinen alue.
Sokoksen entinen pysäköintitalo palveli vammaisia erinomaisesti, sillä inva-luvan näyttämällä sai puolen vuoden parkkikortin – eikä joka kerta tarvinnut jonottaa maksuttoman poistumisen pilettiä. Kaikki eivät edes ylety maksuautomaateille, esimerkiksi pyörätuolista. Huononeeko palvelu nyt, kun Keskimaa on kimpassa Jyväs-Parkin kanssa? Todennäköisesti, sillä Jyväs-Parkki suhtautuu inva-autoilijoihin nyreästi.
Kun muinoin tiedustelin mahdollisuutta sokosmaiseen käytäntöön kaupungin pysäköintitaloissa, Jyväs-Parkin johtaja perusteli kieltäytymistä sillä, että invalidin läheiset käyttävät lupaa kuitenkin väärin. Hän rinnastaa siten sekä vammaiset ryhmänä että heidän läheisensä rikollisiin. Tuskin kuukausikorttilaisia tai vakipaikkojen omistajia kohdellaan näin, vaikka väärinkäytösten riski on sama. Tekniikka ei estä pitkäaikaiskortin myöntämistä.
Hän lyttäsi aloitteeni myös siksi, ettei Jyväs-Parkilla yksityisenä yrityksenä ole velvollisuutta ottaa huomioon inva-autoilijoita. Jos kaupungin täysin omistama yritys käyttää osakeyhtiö-asemaansa tekosyynä sille, ettei anna vammaisille maksutonta pysäköintiä, lakeja on syytä täsmentää. Yleisissä pysäköintitaloissa on mielestäni toimittava vammaisystävällisesti.
Pitkäaikaisen parkkikortin myöntäminen inva-autoilijalle lisää myös turvallisuutta, kun ylimääräiset kulkemiset maksu- tai palvelupisteelle jäävät pois. Jyväs-Parkin johto saisi tästä omakohtaista kokemusta, jos kokeilisi talviliukkailla tepastella polvet suoriksi teipattuina ja kainalosauvoilla esimerkiksi Kolmikulman parkkihallissa, jonka lattia on autonrenkaiden kiillottamana petollisen iljanteinen. Se joka pääsee kymmenen metriä luitaan katkomatta, voi onnitella itseään hyvästä tuurista! Monissa parkkitaloissa ongelmana on sekin, etteivät inva-taksit eivätkä ambulanssit pääse niihin kulkuväylien mataluuden takia.
Toivon, että Jyväs-Parkki toimii tästä lähtien tieliikennelain hengen mukaisesti.
Suvi Perttula
Vammaisneuvoston varajäsen uudessa Jyväskylässä